Valmistettu Intiassa, päästöt jakautuvat koko Aasiaan: iPhone 18:n todellinen toimitusketju

Ennusteiden mukaan yhä useampi iPhone 18 kootaan Intiassa. Siitä on ollut helppo vetää johtopäätös: enemmän kokoonpanoa Intiassa, vihreämpi puhelin. Ajatus ohittaa kuitenkin yhden olennaisen vaiheen. Intiassa koottu iPhone 18 on silti osa laajaa aasialaista teknologiaketjua. Sirut tulevat yhdestä maasta, näyttö ja muisti toisesta, kamerasensorit, akkukennot, piirilevyt ja mineraalit monesta muualta.

Kokoonpanotarra kertoo vain viimeisen tehtaan, ei koko laitteen tarinaa. Apple on vahvistanut vain 9.9.2026 tapahtuman, mutta ei iPhone 18:n teknisiä tietoja. Kaikki yksityiskohtaiset luvut tässä ovat siis raportteja, eivät lopullisia faktoja. Seuraavaksi käydään läpi, missä iPhonen ympäristövaikutukset todella syntyvät, ja miksi sillä on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä laatikkoon on painettu.

Lopullinen kokoonpano saa yleensä kaiken huomion. Se on näkyvä, poliittinen ja helpoin vaihe, jonka yritys voi brändätä uusiksi. Siksi Intiaan siirtymisestä tuli iso otsikko. Kalleimmat ja energiaintensiivisimmät prosessit tapahtuvat kuitenkin paljon aiemmin: puolijohteiden valmistus, näytöt ja muistit, emolevyt ja järjestelmäpiirit, akkumateriaalien käsittely sekä kuoressa käytetyt materiaalit.

Esimerkiksi Fairphone 6:n elinkaarianalyysi osoitti, että pelkkä emolevy tuotti noin puolet koko tuotannon ympäristövaikutuksesta, ja siitäkin suurin osa johtui sirujen tuotannosta. Luku koskee Fairphonen yhtä mallia, ei iPhonea, mutta ilmiö on koko alalle tuttu: sirutehdas ratkaisee enemmän kuin ruuvimeisseli. Applen Kiina+1-strategia kannattaa siis nähdä ennen kaikkea geopoliittisena ja liiketoiminnallisena riskien hajautuksena. Kertooko se päästöistä? Sitä pelkkä kokoonpanotarra ei kerro.

Puhelimella on aina kolme kotiosoitetta, ja jokainen niistä kertoo eri tarinaa. Yrityksen alkuperä kattaa suunnittelun ja immateriaalioikeudet, iPhonessa Yhdysvallat. Kokoonpanon alkuperä kertoo lopullisesta kokoonpanosta, käytännössä nykyisin Kiina ja Intia, jonkin verran myös muualla. Hiilijalanjäljen alkuperä löytyy taas komponenttien tuotantoverkoista: Taiwanista, Etelä-Koreasta, Japanista, Manner-Kiinasta sekä Kaakkois-Aasian pakkaus- ja testauskeskuksista.

Applen julkisessa toimittajadatassa iPhonen toimitusketju käsittää noin 2 700 osaa, 187 toimituskumppania ja 28 maata. Tämä kertoo toimitusketjun maantieteellisestä monimutkaisuudesta, ei siitä, kuinka suuri kunkin maan osuus on. Jos yhdessä maassa on pieni testauslinja ja toisessa akkutehdas, kumpikin lasketaan kerran. Kokoonpanomerkintä kertoo siis vain yhden vaiheen alkuperän, eikä sano mitään hiilijalanjäljen todellisesta jakautumisesta.

Jokainen huhuttu iPhone 18:n osa vie kartalla eri suuntaan. Mahdollinen A20- tai A20 Pro -siru, 2 nanometrin prosessilla, ohjaa katseen Taiwaniin, jossa sijaitsevat tätä mittaluokkaa hallitsevat huippuluokan puolijohdetehtaat. Applen oma C2-modeemi, jonka odotetaan korvaavan Qualcommin aiemmissa malleissa, tarvitsee silti tehtaan rakentamaan sen, eikä näin kehittyneitä tehtaita ole maailmassa monta. Näyttö ja muisti ohjautuvat raporttien mukaan Etelä-Koreaan, jossa Samsung ja SK hynix hallitsevat korkealuokkaista näyttö- ja muistituotantoa.

Kamerasensorit johtavat Japanin erikoistuneen optiikka- ja puolijohdeteollisuuden suuntaan. Akkukennot ja piirilevyt taas Manner-Kiinan suureen sähkö- ja elektroniikkakeskittymään, kun taas materiaalien käsittely, pakkaus ja testaus ovat hajautuneet laajasti Malesian, Singaporen, Filippiinien ja Thaimaan teollisuusalueille. Mitään näistä tiedoista ei ole julkaistu nimenomaan iPhone 18:aa varten, kyse on kaavasta, joka on toistunut aiemmissa sukupolvissa, eikä mikään viittaa siihen, että uusi sukupolvi rikkoisi sitä.

Kokoonpanon siirto Intiaan hajauttaa riskiä useampaan maahan. 2 nanometrin A20-siru tekee päinvastoin: se keskittää koko toimitusketjun muutaman huippuluokan puolijohdetehtaan varaan, koska vain harva tehdas maailmassa pystyy valmistamaan sillä tasolla. Sama liike siis hajauttaa yhtä osaa ketjusta, mutta keskittää toista.

TSMC, Applen suurin huippusirujen toimittaja, lupaa N2-teknologiallaan jopa 15 % lisää nopeutta TAI 30 % vähemmän virrankulutusta, mutta ei molempia yhtä aikaa, eikä missään luvata tätä koko puhelimen tasolla. Sirulla on kolme roolia: tehokkuusetu käyttäjälle, Applen pääsy erittäin rajatun tuotantokapasiteetin äärelle ja toimitusketjun kriittinen pullonkaula, jonka merkitys vain kasvaa kokoonpanon hajautuessa. Kokoonpanomaiden määrä ei siis ratkaise, missä todellinen riskipiste sijaitsee.

Samsung omistaa suuremman osan tuotantoketjustaan kuin Apple tai Google: puolijohteet, muistipiirit, näytöt ja valmiit laitteet. Kokonaisuus on kaksiteräinen miekka. Samsungilla on enemmän suoraa hallintaa, Galaxy S26 Ultran yksityisyysnäyttö on mahdollinen vain tällaisella osaamisella, mutta samalla sen omien tehtaiden päästöt ja energiankäyttö vaikuttavat suoraan raportoituihin lukuihin. Samsungin puolijohdeyksikkö raportoi noin 13,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia (Scope 1 + markkinalähtöinen Scope 2, 2025), mukaan lukien kaasut kuten NF3, PFC:t ja SF6.

Apple ja Google teettävät suurimman osan teollisesta valmistuksestaan ulkopuolisilla, joten vastaavat prosessit näkyvät pääosin Scope 3:ssa eli koko toimitusketjun tasolla, yhtiön oman tuotannon ulkopuolella. Applen raportti vuodelle 2025: n. 15,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv, sisältäen valmistuksen, kuljetuksen ja laitteiden käytön. Googlen raportti: n. 18,85 miljoonaa tonnia, josta valtaosa syntyy datakeskuksista ja pilvikoneista, ei Pixel-puhelimista.

Xiaomi ilmoitti vuonna 2025 vain 0,333 miljoonan tonnin suorat päästöt, mikä on muihin verrattuna suppea näkymä. Yhtiön yhä automaattisemmat tehtaat nostavat uuden kysymyksen: automaatio voi lisätä tarkkuutta ja läpimenoa, mutta ilman julkista dataa sähkön puhtaudesta emme tiedä, kuinka suuri vaikutus todella on. Xiaomi ei vielä julkaise laitekohtaista hiilijalanjälkeä.

Mikään tästä ei kerro, minkä valmistajan puhelin on vähäpäästöisin. Samsungin integraatio voi saada päästöt näyttämään korkeammilta, Applen ja Googlen ulkoistus taas voi siirtää samat prosessit toisen tilin alle. Kumpikaan tulkinta ei yksin ratkaise, minkä puhelimen jälki on pienin.

Puhelinten kokoonpanon lisääntyminen Intiassa ja Vietnamissa tuo heti konkreettisia hyötyjä: tullietujen ja markkinoille pääsyn lisäksi kokoonpanoriskit jakautuvat useampaan maahan, geopoliittiset paineet kevenevät ja läheisyys kahteen nopeasti kasvavaan markkinaan paranee. Counterpoint on arvioinut, että Intian osuus iPhonen globaalista tuotannosta nousisi noin 26 prosenttiin vuonna 2026, vuonna 2022 luku oli vain 6 %, mutta tämä on ennuste, ei varmistettu lopputulos.

Mitä tämä hyöty ei vielä sisällä? Paikallista huipputason siruvalmistusta, omaa näyttö- ja muistituotantoa eikä itsenäistä akkumateriaalien jalostusta. Jos näitä ei ole, puhelimen koko hiilijalanjälki ei automaattisesti pienene vain siksi, että kokoonpanon osoite muuttuu. Mikään ei toki estä sitä, etteivätkö Intia tai Vietnam voisi ajan mittaan houkutella myös komponenttitehtaita, kuten kokoonpanokeskittymät joskus tekevät. Toistaiseksi näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, eikä sitä kannata pitää annettuna.

Jos toimitusketjua seuraa riittävän pitkälle taaksepäin, kyse ei enää ole siitä, missä maassa tehdas sijaitsee, vaan siitä, missä mineraalit louhitaan. Vuoden 2025 Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen tiedot: Kongon demokraattinen tasavalta tuotti n. 70 % maailman koboltista, Indonesia lähes kaksi kolmasosaa nikkelistä, ja litiumin suurimmat tuottajat olivat Australia, Kiina ja Chile. Kiina kaivoi 69 % harvinaisista maametalleista ja jalosti yli 90 % maailman grafiitista, galliumista ja tietyistä magneettiseoksista (International Energy Agency).

Tämä ei tietenkään kerro, mistä juuri tietyn iPhonen mineraalit ovat peräisin. Yhden asian se kuitenkin osoittaa: pelkkä kokoonpanon osoitteen vaihto ei muuta sitä, mistä materiaalit todella tulevat. Todellinen toimitusketju kulkee louhoksesta jalostamoon, aktiivimateriaaliksi, kennoksi tai komponentiksi, esikokoonpanoon, lopulliseen kokoonpanoon ja lopulta kauppaan. Kokoonpano on siinä ketjussa vasta viimeinen lenkki.

Apple raportoi vuonna 2025 yli 20 gigawattia toimittajiensa uusiutuvaa kapasiteettia, mikä tuotti yli 38 miljoonaa megawattituntia puhdasta sähköä. Luku kuulostaa selvältä, kunnes katsoo, mistä energia todella koostuu: noin 55 % oli uusiutuvan energian sertifikaatteja, 39 % sähköntoimitussopimuksia (PPA) ja vain 2 % tehtaan omaa paikallista uusiutuvaa tuotantoa.

Nämä kolme kategoriaa eivät ole sama asia. Jos vaikutusta arvioi suoraan tehtaan sähkön näkökulmasta, selkein muutos syntyy paikan päällä tuotetusta omasta sähköstä, sitten lisäinvestoinneista uusiin laitoksiin, sitten pitkäaikaisista PPA-sopimuksista uusiin hankkeisiin ja vasta viimeiseksi löyhemmin sidotuista sertifikaateista, jotka eivät välttämättä liity samaan paikkaan tai aikaan. Sertifikaatit eivät ole väärennöksiä, mutta niiden vaikutus on selvästi heikompi todiste todellisesta muutoksesta tehtaan sähkössä kuin esimerkiksi tehtaan oma aurinkovoimala. Samsung raportoi vastaavan yhdistelmän uusiutuvan energian sertifikaatteja ja sopimuksia omilla tehtaillaan Vietnamissa, Kiinassa, Intiassa, Turkissa ja Egyptissä.

Applen mukaan merirahti tuottaa vähintään 95 % vähemmän päästöjä kuin lentorahti, ja yhdistetty meri-lentokuljetus pienentää päästöjä enemmän kuin pelkkä lento. Uudet pakkaukset mahdollistavat useamman laitteen samaan lavaan kuin aiemmin, joten yhdellä kuljetuksella saadaan enemmän puhelimia per rekkakuorma tai laiva. Nämä ovat oikeita, mitattavia tehokkuusparannuksia.

Silti Applen raportoidut laitekuljetusten päästöt kasvoivat vuonna 2025: noin 1,95 miljoonasta 2,37 miljoonaan tonniin CO2-ekv, eli noin 22 % aiempaa korkeammiksi, vaikka pakkaukset paranivat. Pienempi laatikko ei riitä, jos suurempi lanseeraus kasvattaa lentorahdin osuutta. iPhone 18:n osalta omaa kuljetuslukua ei ole vielä julkaistu. Kun se joskus julkaistaan, arvioi tulosta kokonaiskuvan kautta, älä yhden pakkauksen perusteella.

Onko Apple jo vahvistanut iPhone 18:n julkaisutiedot? Ei. Vahvistettu on vain 9.9.2026 tapahtuma. Huhujen perusteella Pro-mallit tulevat ensin, ja tavallinen iPhone 18 voi viivästyä kevääseen 2027. Kaikki tekniset tiedot tässä ovat siis raportteja, eivät virallisia lukuja.

Tekeekö iPhone 18:n kokoonpano Intiassa siitä ympäristöystävällisemmän? Ei yksinään. Kokoonpano on vain yksi vaihe monesta, ja suurimmat hiilijalanjäljen erät, sirujen valmistus, näytön ja akun tuotanto, syntyvät aiemmissa vaiheissa eri maissa.

Minkä valmistajan toimitusketju on kaikkein kestävin: Applen, Samsungin, Googlen vai Xiaomin? Kokonaispäästöistä ei voi rakentaa luotettavaa paremmuusjärjestystä. Yritysten oma tehdashallinta vain siirtää päästöjen raportoinnin osoitetta, muttei poista päästöjä itsessään.

Onko Applen uusiutuviin perustuva valmistus todellista? Kapasiteetti on oikea ja avattu raporteissa: yli 20 gigawattia uusiutuvaa toimittajavoimaa vuonna 2025. Mutta taustalla noin 55 % oli pelkkiä sertifikaatteja ja vain 2 % omaa paikallista tuotantoa, eli lupaus jää heikommaksi kuin tehtaan oma aurinkovoimala.

Paljonko päästöjä kunnostetun puhelimen ostaminen säästää? Ranskan ADEME arvioi säästöksi noin 24,6 kg CO2-ekv ja 76,9 kg raaka-aineita käyttövuotta kohden uuden ostamiseen verrattuna, kun laitteelle löytyy pitkä toinen elämä.

Mistä tietää, että iPhone 18 todella olisi iPhone 17:aa vihreämpi? Vasta silloin, kun mallikohtainen, mitatulla tavalla kerätty elinkaaridata osoittaa pienemmän jalanjäljen. Pelkkä suurempi kierrätysprosentti tai uusi kokoonpanomaa ei yksin riitä.